Pseudotieteellinen fakki-idioottimainen katsaus aiheeseen: pallo!

Varoitus! Tämä juttu on todella typerä, jos kuitenkin meinaat jutun lukea, niin suosittelen pukeutumaan sitä varten idiotismin kestävään haarniskaan.

Niin tosiaan. Pallo tuo täydellisin muoto mitä voi kuvitella on tämän höpötyksen aihe. 

Pallo on täysin symmetrinen geometrinen muoto. Geometrisesti se on niiden pisteiden joukko, joiden etäisyys kolmiulotteisen avaruuden pisteestä on vakio. Siten pallo on ympyrän kolmiulotteinen yleistys. 
Pallo on tämä missä me elämme. Se pyörii aivan hullua kyytiä ympyrää. Jos pallomme yhtäkkiä seisahtuisi Valtaojan Eskopesko osasi kertoa, että maapallon pinta sulaisi sillä samalla hetkellä tuhannen kilometrin syvyyteen. Eli pysäyksen voima olisi kymmenen potenssiin jotain biljoona biljoonaa joulea ja yli. Eli onko se nyt biljardi, joka myös on pallopeli. Ja silleen. 
Eipä uskoisi kun tuota tyventä rantavettä täällä keskikesän leudossa tuulenhenkäyksessä katselee. 

Jotta ylipäätään elämä voisi pallollamme olla mahdollista tarvitaan ihan hirveän iso aurinkopallo. Tuo mystinen loistava mötikkä joka aina aamulla nousee tuolta ja laskee aina tuonne. Hirveän iso aurinkopallo on niin hirveän iso, että sen ympärille on kerääntynyt pienempiä planeettapalloja kymmenkunta ja niitä kiertäviä kuupalloja. Kuupalloja voi olla isoimmilla hyvinkin paljon, kymmeniä. Siellä ne sitten tyhjiössä pyörii toistensa ja itsensä ympäri ikuisuuksia. On se ihmeellistä...
Kuitenkin jos nyt pysymme tässä omassa pallossamme, jossa vietämme koko elämämme ja jos olemme hindulaisia vietämme miljoonat elämät täällä. Tai mistäs sen tietää montako elämää sitä palloillaan täällä, olimme sitten hundulaisia tai emme.

Ilmapallo on yleinen pallo. Kun kumiin tai muuhun muoviin tms. venyvään pussimaiseen aineeseen puhaltaa ilmaa. Se jää sinne sisälle loukkuun ja pitää pallon pinnan kimmoisana, riippuen kuinka paljon ilmaa on sisälle puhallettu. Tätä ihminen on monella tapaa hyödyntänyt. 

Pallolla on ainutlaatuinen ominaisuus kieriä mihin suuntaan tahansa, siksipä pallopelit ovat erittäin yleisiä. Pallohan on niin ihana sen takia, koska se on aivan samanlainen laitat sen mihin asentoon tahansa. Monissa urheilulajeissa ja peleissä pelivälineenä käytettävä pallo on useimmiten pyöreä eli pallonmuotoinen esine, mutta ne voivat olla muunkin muotoisia kuten amerikkalaisen jalkapallon ja rugbyn soikea pallo tai sulkapallon ainoastaan osittain pallonmuotoinen pallo. Pallopeleistä tunnetuin lienee jalkapallo jota on nykymuodossaan pelattu 1800-luvulta lähtien. Pallon käyttö pelivälineenä perustuu sen pyörimis- ja kimpoamisominaisuuksiin. Lajista riippuen pallot voivat olla onttoja tai umpimateriaalia. Joissakin lajeissa pallomaisestakin pelivälineestä käytetään muita nimityksiä kuten kuula (petankki) tai kivi (biljardi). Vaikka jääkiekko ja ringette kuuluvat pallopeleihin, eivät niiden pelivälineet ole palloja. Joitakin lajeja (kuten paintball, mustaruutiammunta ja kuulantyöntö) ei lueta pallopeleihin, vaikka niissä pallomaiset esineet ovat tärkeässä osassa.

Palloja lienee valmistettu eri kulttuurien parissa vuosituhansia.
Pyörä keksittiin jotain 4000 Ekr, mutta se ei ole pallo, joten se siitä...

palloon voi myöskin puhaltaa jotain ilmaa kevyempää kaasua, jolloinkas on hyvinkin mahdollista että koko pallo lähtee ilmaan! Kuumailmapalloja on käytetty vaikka kuinka kauan. On jopa väitetty, että Nazcan ihmeelliset kuviot on suunniteltu ilmapallosta käsin. Onhan niillä aivan uskomattomat mittasuhteet, eikä niitä maanpinnalta pysty hahmottamaan.

Kuumailmapallo on vanhin lentolaite, jolla on onnistuneesti pystytty lentämään. Sen keksijöinä pidetään Montgolfierin veljeksiä. Ensimmäisen miehitetyn kuumailmapallolennon tekivät 21. marraskuuta 1783 Pariisissa Pilâtre de Rozier ja markiisi d'Arlandes. Vuonna 1709 portugalilainen Bartolomeu de Gusmão antoi lentonäytöksen Portugalin kuninkaalle, mahdollisesti kuumailmapallolla. Inkvisitio syytti häntä noituudesta ja hän kuoli maanpaossa Sevillassa. Ajatus siitä, että kuuma ilma nousee ylös, on tunnettu jo ennen Mongolfierin veljeksiäkin. Tibere Cavallo teki kokeita vedyllä puhaltaen ilmaa keveämpää vetyä saippuakupliin muttei onnistunut ratkaisemaan paperin läpäisevyyden ongelmaa. Rikkaan paperitehteilijan pojat Joseph ja Etienne Mongolfier sen sijaan onnistuivat ratkaisemaan pulmat. Samaan aikaan Montgolfierin veljesten kanssa pariisilainen fysiikan professori Charles kehitteli palloa edelleen. Charles keksi ottaa käyttöön painolastin, venttiilin ja lisäsi palloon lisäkkeen alaosaan, jolloin se ei alaosasta avoimena räjähtänyt kuten osa aikaisemmista suljetuista koepalloista. Montgolfierin veljekset ehtivät 10 päivää aikaisemmin, Charles lensi pallollaan 1. joulukuuta. Hänen keksintönsä ensilentoa seurasi jopa 400 000 ihmistä. Kuumailmapallo on yhä samoin varusteltu, lisänä ovat vielä englantilaisen Greenin 1800-luvun alussa kehittelemät laahausköydet. Montgolfierien pallotyyppi jäi pois käytöstä Pilâtre de Rozierin kuoltua pallon räjähdyksessä, kun Englannin kanaalin ylittämisestä kilpailtiin.

Lappeenrannassa on muuten kaupunginosa, jonka nimi on Pallo. Kukahan pallopää tuonkin on keksinyt? pääkin on muuten aika pitkälle pallomainen. Ainakin puolipallo, takaosasta ainakin. etuosassa on sitten niitä kaikenlaisia koloja. Kuten aurinkokunnassa kaikki on palloja. Aurinko on pallo, Merkurius on pallo, Venus on pallo, Maa on pallo, Mars on pallo, Saturnus on pallo, Jupiter on pallo, Uranus on palli eiku pallo, Neptunus on pallo Plutokin on pallo, mutta se onkin niin epämääräinen ja Mikki hiiren koira, että se tiputettiin planeettapalloluettelosta. 

Aurinkopallokunta syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten tähtipalloenvälisestä aineesta, kaasusta ja pölystä tiivistymällä. Painovoiman vaikutuksesta tähtipalloenvälinen aine alkoi hiljalleen kasaantua ja pyöriä keskipisteensä ympäri kuumentuen samalla. Kuumeneminen johtui kaasun putoamisliikkeen, pyörimisen ja pyörteisyyden aiheuttamasta kitkasta. Pilvi ylitti kriittisen massan, jolloin pyörimisen keskihakuvoima ja kaasun lämpöliike eivät pysäyttäneet kutistumista.

http://natgeo.fi/tiede/avaruus/video-aurinkokunta
Jänskä video avaruupalloista

Pyörimisen aiheuttaman keskihakuvoiman johdosta varhainen Aurinkopallokunta litistyi protoplanetaaripalloseksi kiekoksi. Pyörimisakselin suunnassa alkujaan pallomainen pilvi vajosi nopeasti kasaan, mutta pyörimisen aiheuttama keskipakovoima jarrutti kutistumista päiväntasaajan suunnassa. Suurin osa alkuperäisen kaasupilven materiasta tiivistyi keskelle. Pilven keskusta kuumeni voimakkaasti kaasuosasten putoamisliikkeen aiheuttamasta kitkasta ja kriittisen lämpötilan ja tiheyden ylittyessä siellä käynnistyi ydinreaktio, jolloin syntyi Aurinkopallo. Auringon(pallon) toiminnasta syntynyt aurinkopallotuuli puhalsi pois pölyä ja kaasua varsinkin napojen suunnassa. Aurinkoa ympäröivään kiekkoon putosi edelleen kaasua. Kaasukiekko oli lähellä syntynyttä aurinkopalloa kuumempi kuin kauempana, missä myös vesi ja hyvin kaukana jopa metaani esiintyi kiinteänä.

Pölykiekossa hiukkaset sitoutuivat yhä kookkaammiksi kappaleiksi, joista suurimmat saavuttivat lopulta planeettojen mittasuhteet. Kasautuminen oli mahdollista silloin, jos kappaleet eivät törmänneet suurella nopeudella toistensa suhteen. Suurilla nopeuksilla tapahtuvat törmäykset puolestaan pilkkoivat kappaleita ja synnyttivät pölyä, jota muun muassa törmäsi suurempiin kappaleisiin. Syntyi noin 1–10 kilometrin kokoisia planetesimaaleja, jotka kasvoivat ajan kuluessa yhä suuremmiksi. Laskujen mukaan noin miljoonassa vuodessa syntyi yli 100 kilometrin läpimittaisia kappaleita, jotka kasvoivat noin 60 oligarkiksi, suureksi planeettapalloksi, joiden välissä kiersi Aurinkopalloa pienempiä kappaleita. Aurinkopallokunnan synnyn loppuvaiheessa oligarkkeja törmäili toisiinsa. Kaukana toisistaan olevien oligarkkien radat muuttuivat pitkän ajan kuluessa kohti törmäyksiä, koska hyvinkin etäällä toisistaan olevat planeetat saattoivat häiritä toistensa ratoja. Osa oligarkeista sinkoutui kauas Auringopallosta keksinäisissä lähiohituksissa: pienempi ohittaja sai ohitettavan kappaleen vetovoimasta vauhtia.

Aurinkopalloa lähimmät planeetapallot eivät kyenneet pitämään juurikaan kaasua ympärillään, sillä lämpötila oli siihen liian korkea. Kauempana kylmemmällä alueella muodostuneet jättiläisplaneetapallot Jupiterpallo, Saturnuspallo, Uranuspallo ja Neptunuspallo sen sijaan jäivät kaasukehän peittoon, joka kasvoi ajan myötä niin paksuksi, että alimmat kerrostumat nesteytyivät. Kaukana Auringopallosta myös jäästä saattoi syntyä kappaleita, kuten monet kaasuplaneettopallojen kuupallot, komeetapallot ja Kuiperin vyöhykkeen kappaleet.

Nykyteorioiden mukaan, syntyneet planeetapallot vaeltelivat jonkin verran alkuaurinkopalloa ympäröineessä kaasu- pöly- ja planetesimaalikiekossa. Tämä johtui kaasun ja pölyn vetovoimasta. Esimerkiksi suuri planeettapallo aiheutti kaasukiekkoon spiraalihaaroja, jotka yhdessä planeettopallojen vuorovesivoimien kanssa aiheuttivat hienoisia radan muutoksia. Jättiläisplaneettopallojen radat muuttuivat, kun niiden läheltä kulki tuhansia planetesimaaleja. Lisäksi aurinkopallokunnan alkuvaiheissa suurten, suhteellisen lähellä toisiaan olevien planeettopallojen keskinäiset vetovoimat aiheuttivat pitkällä aikavälillä ratojen muutoksia.

Syntyteoriaan sopii joukko havaintoja: planeetapallot kiertävät Aurinkopalloa yhdessä tasossa ja kaikki samaan suuntaan; myös useimmat kuut kiertävät emokappaleitaan samaan suuntaan; samoin Auringopallon ja lähes kaikkien planeettopallojen ja kuidepallojen pyörimissuunta on sama; Asteroidien löyhä rakenne saattaa viitata kasautumiseen monesta kappaleesta; Kuupallon kraatteroituminen ja merien synty taas kertoo suurista törmäyksistä kasautumisen loppuvaiheessa; Myös itse Kuupallon arvellaan syntyneen Marspalloin kokoisen protoplaneetapallon törmättyä alku-Maapallohan; Tietokonelaskelmat tukevat tätä väitettä: niiden mukaan Kuupallon synty olisi verraten epätodennäköinen tapahtuma.

Useiden tähtipalloen ympärillä on havaittu kiekkomaisia pölyrenkaita, joissa spiraali- ja rengaskuviot viittaavat planeettopallojen painovoiman aiheuttamiin häiriöihin. Pölykiekkotähtipalloä ovat esimerkiksi Vegapallo, Beta Pictorispallo ja Orionin suuren kaasusumun syntymäisillään olevat tähdepallot.

Aurinkopallokunnan ulkopuolelta on löydetty myös lukuisia planeettopalloja, mikä kertoo aurinkopallokunnan kaltaisen kehityksen olevan yleinen. Useimmat löydetyt eksoplaneettapallojärjestelmät ovat kuitenkin kovin erilaisia verrattuna omaan Aurinkopallokuntaamme, mikä on saanut tutkijat pohtimaan, syntyvätkö kaikki planeettapallokunnat samalla tavalla. Eksoplaneetapallot on löydetty tutkimalla emotähden säteilyä tarkoilla mittareilla, jotka havaitsevat tähdepallon liikkeitä Dopplerin ilmiön avulla: massiivinen planeettapallo pystyy heiluttamaan ratajaksonsa tahdissa keskustähteään. Dopplerin ilmiössä säteilyn aallonpituus muuttuu, kun kappalepallo liikkuu havaitsijan suhteen. Joitain planeettopalloja on havaittu siten, että niiden kulkiessa keskustähtepallonsä kiekon yli tähdepallon valo himmenee hiukan säännöllisin väliajoin.

Huikeita palloja! Vaan onhan sitä palloja muuallakin. Tuossa oli ne ISOT pallot. Pienet pallot ovat meidän sisällämme...

Molekyylejä kuvataan toisiinsa yhdistyneillä erivärisillä  palloilla, jossa  pallot on erilaisia atomeja, jotka ovat yhdistyneet toisiinsa kemialllisfysiikallisihmeellisillä siteillä. Molekyyli on kahden tai useamman kovalenttisesti sitoutuneen atomin muodostama sähköisesti neutraali ryhmä. Molekyylien muodostamaa yhdistettä kutsutaan molekyyliyhdisteeksi. Ionisidoksellisissa aineissa ei ole varsinaisia molekyylejä, joskin myös niissä olevat ionit voivat olla kahden tai useamman atomin muodostamia kompleksi-ioneja.

Kemiallista yhdistettä ei voi jakaa molekyyliä pienempiin yksiköihin; molekyyli on aineen pienin osa, joka säilyttää koostumuksensa ja kemialliset ominaisuutensa. Yksinkertaisin molekyyli on vetymolekyyli (H₂), joka koostuu kahdesta vetyatomista ja joiden välillä on yksi kovalenttinen sidos.

Se niistä palloista tällä kertaa...