Markun ja Kielon Hullut Aivostukset

Vuoden lintukatsaus 2012

Noniin taas siivekästä asiaa. Kesä on kohta jo mennyt ja kaikenlaista lentäväistä tullut kiikaroitua ja ihmeteltyä korvin.Tähän listailen mitä kaikkea on aistini vuoden aikana havainneet. Lisäilen listaa vielä syksyn aikana ja sittenpähän näkee kuinka monta lajia suomen noin 250 lajin repertuaarista on osunut kohdalle vuoden aikana..
Vesilinnuista 18 kappaletta, rantalinnuista 22 kappaletta, petoja 9 kipaletta, isoja maalintuja 13 kipaletta, keskikokoiset maalinnut 13 kipaletta ja pikkulintuja 38 kappaletta. Yhteensä noita siivekkäitä on siis meikäläisen näkö tai kuulopiiriin osunut 112 kpl!
Onhan siellä vielä niitä jotka on jäänyt tunnistamatta. Eräskin sotka tai mikälie lenteli mökkirannassa aina juuri silloin kun kiikarit ei ollut mukana. No ensi vuonna sen nappaan! Syysmuuttoa odotellessa...

Vesilinnut:

Ensiksi nuo maanmainiot vedessä polskuttelevat sorsat sun muut. Yhteensä 18 eri lajia.

Kuikka

Kuikka uiskenteli Jyväskylän Palokkajärvellä ja Jämsän koulun kampuksen viereisen järven lähistöllä lenteli yli. Ääntelyä en muista tänä vuonna kulleeni, vaihteeksi näin päin...

Silkkiuikku

Tämä kaveri nyt polskuttelee melkein kaikkialla missä vettä vaan on. Jyväskylässä Hämeenlahden lintutornilla oli useita ja Kustavissa polskutteli yksi pariskunta myös, yksi jälkikasvu heillä oli. Lintu on hiljainen. Yleensä se polskuttelee näkyvissä jonkin aikaa, kunnes sukeltaa pis näkyvistä joksikin aikaa.

Merimetso

Näitä näkee nykyisin merellä runsaasti. Ainakin saaristossa lintuja on paljon. Vielä kymmenenkin vuotta sitten koko otusta suomessa ei edes ollut. Jostain syystä tätä lintua pidetään ei toivottuna, vaikka ei se sen kummoisempi ole kuin muutkaan siivekkäät. En ole koskaan kuullut merimetson ääntlevän, yleensä se lentää kalareissuillaan ohitse.

Kyhmyjoutsen

Näitä ei myöskään tapaa muuta kuin etelärannikolla. Poikaset eivät kerkiä kasvamaan sisävesissä, ennenkuin kylmyys yllättää. Näitä uiskentelee saaristossa joka rannalla. Hiljainen tämäkin.

Laulujoutsen

Suomen kansallislintu ja yleistynyt vuosi vuodelta. Nykyisin näkee, ja kuulee, siellä sun täällä järvillä ja pelloilla. On kuulema jopa alkanut valtaamaan saaristoakin kyhmyjoutsenelta. Äänekäs ja torven törehtelyä muistuttavaa toitottelua kuulee usein linnun päästävän, etenkin lennossa.

Merihanhi

Myöskin  yleistynyt iso merilintu. Kesällä Kustavissa näin jopa noin kolmenkymmenen hanhen parven uiskentelevan ja lennossa myös useita kertoja. Mietoistenlahden lintutornilla lintuja oli satoja. Töräyttelee hieman samaan tyyliin kuin edellinenkin lintu.

Metsähanhi

Näitä lensi kaksi Jyväskylän kotimme yli Kangaslammella kevätmuuton aikaan. Pohjoinen lintu, jota saattaa hyvällä tuurilla nähdä etelämpänä muuttoaikoina. Ääntä eivät päästäneet.

Haapana

Yksinäinen haapana polskutteli kangaslammella muuttoaikaan. Ei jäänyt asustelemaan pitemmäksi aikaa. Puolisukeltaja, eli ruokaa vedestä tonkiessaan nostaa peräpään ylös. En ole ääntelyä kuullut.

Tavi

Taveja oli vaikka kuinka Mietoistenlahden hienolla lintutornilla. Pikkukiikareillani en erottanut kuin linnun muodon. Suomen pienin sorsa on helppo tunnistaa jo koostaan. Puolisukeltaja.

Sinisorsa

No näitähän on joka paikassa missä vettäkin. Kaupungin sorsat on miltei kesyjä,. mutta maalla asuvat arempia. Puolisukeltaja. Naaras rääpättää joskus kovasti ja rumasti, muuten aikasta hiljainen.

Haahka

Haahka on maakravuille tuntematon, mutta saaristossa yleisin lintu. Koreat urokset lähtevät kesällä jo ulkosaaristoon, kun naaraat jäävät hoitamaan poikasia. Kymmenien lintujen poikueet ovat yleisiä jokapuolella saaristoa. Mökkirannassa laskin parhaimmillaan 130 lintua, joista vielä siihen aikaan oli suurin osapoikasia. Merilokit, kotkat sun muut verottavat poikasia armotta. Haahkat syövät vain sinisimpukoita ja elävätkin juuri siksi meren rannoilla. Haahkan kokotus on jokapäiväistä kuultavaa saariston kesässä. Haahka on kokosukeltaja ja sukeltaa simpukoita meren pohjasta. Siksi se ei olekaan niin ketterä lentäjä, kuin kevyemmät puolisukeltajat ja joutuu juoksemaan veden pinnalla lentoon lähtiessä, kuten joutsenetkin.

Pilkkasiipi

Pilkkasiipi on myös merenrantojen lintu. Ennenvanhaan pilkkasiipi oli melkein yhtä tavallinen, kuin haahka. Kanta on kuitenkin voimakkaasti vähentynyt. Kuukauden kesämökkireissulla en nähnyt kuin kolme. Laji onkin uhanalaiseksi luokiteltu aivan vastikään. Nimi tulee siitä, että lentäessä linnun siiven valkoinen läikkä näkyy selvästi muuten mustasta linnusta. Hiljainen, en ole ääntelyä koskaan kuullut. Myöskin puolisukeltaja.

Telkkä

Jokaiselle tuttu sukeltajasorsa. Näitä näkee metsälammilla ja merelläkin.Telkän soidinmenoja oli hauska seurata kangaslammella. Koiras taivuttaa päätään taaksepäin ja möläyttelee. Naaras ihmettelee vierestä. On sen verran tavallinen, että kalevalan mukaan maailmakin on tämän linnun, sotkan, munasta syntynyt. Pesii palokärjen koloihin ja pönttöihin, josta poikaset uhkarohkeasti hyppäävät julmaan maailmaan.

Isokoskelo

Myöskin tavallinen lintu ympäri suomea vesitöjen äärellä. Ei ihan pikkulammilla asustele, mutta isommilla järvillä ja merellä tavallinen sukeltajasorsa. Sukeltelee kalojen perässä. Ääniä en muista kuulleeni  tältä linnulta. Myöskin kolopesijä, mutta muukin käy.

Tukkakoskelo

Edellisen pienempi painos. Naaraat hyvin samankaltaiset, mutta kokoerosta tunnistaa. Myöskin töyhtö on selvä. Elintavat ja elinympäristö samankaltaiset, kuten myös ulkonäkö. 

Mökkirannassa näin yhdellä naaraalla 16 poikasta, on siinä emolla suojeltavaa! Tosin hyvänä sukeltajana selviytynee kohtuullisesti.

Uivelo

No nyt vihdoin varmasti näin tämänkin.Aikaisemmin syksyllä olin vähän epävarma, mutta nyt kaukoputkella varma havainto Jyväsjärveltä muuttohommista. Koskeloiden sukulainen ja pikkuinen pohjoinen aika harvalukuinen laji

Mustalintu

Nimensä mukaisesti musta ja tämäkin pohjoinen laji. Samassa muuttohommassa uivelon kanssa löytyi tämäkin. tosin näitä oli jotain 80 kipaletta! Naaras ei ole täysin musta, vaan enemmänkin harmaa ja tämänkaltaisia siellä jyväsjärvelläkin polski

Riskilä

Mökkirannassa saaristossa sattuu olemaan hieman isompi meriaukko, jonka keskellä pienet riskilät viihtyvät. Ne sukeltelevat pikkukaloja. Kuuluu ruokkilintuihin, jotka ovat sopeutuneet avomerellisiin ympäristöihin. Kaikki ruokkilinnut asustelevat karuilla kivikkoluodoilla tai saarilla, ovat mustia valkoisilla kuvioilla, ja pyöräyttävät vain yhden ison munan. Hiljainen lintu.

Rantalinnut

Rantalinnut eivät aivan veteen uskalla, mutta oleskelevat juurikin rannoilla. Useimmiten ruokoa kasvavilla tai mutaisilla rannoilla, joista löytää paljon syötävää. Yht. 22 lajia

Harmaahaikara

Mietoistenlahden lintutornilla oli useampikin haikara. Paikka sijaitsee jokisuistossa, jossa on laaja ruoikko ja mutainen ranta. Siellä haikarat seisoskelivat liikkumatta kuin patsaat matalassa vedessä tikarinterävä nokka valmiina kaloja varten. Harmaahaikara on iso, melkein kurjen kokoinen, mutta pesii kuitenkin puussa. Pesää en sentään ole nähnyt. Eteläsuomen asukkeja.

Kaulushaikara

Tätä erikoista lintua olen kuullut tänä keväänä ja alkukesästä hämeenlahden lintutornilla Jyväskylässä. Lintu piilottelee ruokojen keskellä eikä sitä juurikaan pääse näkemään, mutta ääni on aika uskomaton. Viiden kilometrin päähän kuuluva sumutorvimainen aavemainen puhallus. En yhtään ihmettele jos ennenvanhaan moista ääntä on pelätty ja kummasteltu.

Kurki

Kurkia näkee muuttoaikaan missäpäin suomea tahansa, jopa kaupunkien keskustojen yllä. Kesällä kurjet viihtyvät pelloilla ja soilla, ym tilavilla seuduilla. Kurjessa on jotain ikiaikaista ja jylhää. Komealintu joka myöskin on nykyisin tavallinen näky ympäri Suomea.

Luhtahuitti

Tätä piilotteleva ruoikkojen asukkia kuulin mökkirannan vastapäätä, jossa lintu päästeli terhakoita ja kuuluvia huit-äännähdyksiä puolenyön maissa. yöhiippari ja aivan uusi tuttavuus minulle. En siis nähnyt tätäkään.

Tylli

Tylli vieraili mökin kalliorannalla. Sillä on hauska tapa juosta nopeasti eteenpäin, yhtäkkiä pysähtyä ja nyökätä. 

Töyhtöhyyppä

Töyhtöhyyppiä näkee pelloilla kuin pelloilla, mutta hyypät ovat myös ns. kahlaajarantojen lintuja, eli mutaisten matalien rauhallisten rantojen lintuja. Sieltä ne nokkivat kaikenlaista pikkuotusta suuhunsa. 

Metsäviklo

Metsäviklo sattui samaan aikaan Jyväskylän kangaslammen vääräjärvellä. Lintu on rantalinnuksi siinä mielenkiintoinen, että pesii puussa! Nimensä mukaisesti metsälampien ja järvien asukki.

Punajalkaviklo

Punajalkaviklo sattui saaristossa rannalla vastaan, mietoistenlahdella runsaasti. Tunnistaa punaisista jaloista ja valkoisesta siiven takaosasta. Hieman metsävikloa kookkaampi.

Rantasipi

No tämä on monelle tuttu mökkirantojen piipittäjä. Missä järviä tai merta on ja sopivaa kallioista ja metsikköistä rantaa, sieltä näitäkin varmasti löytää. Soidinlennolla pyöri ympyrää ja piipitti minuuttitolkulla. hieman metsävikloa pienempi.

Lehtokurppa

Tämä hauskannäköinen tanakka lintu lentelee usein havumetsien luona. Se päästää silloin tällöin terävän äännähdyksen.Kyseessä on koiras kosiomatkoillaan...

Meriharakka

Meriharakka on yleinen merenranojen iso kahlaaja. Lintu on mustavalkoinen, siksi kai nimikin on se mikä on. Jos lintuja sattuu olemaan useita, meteli on aikamoinen. Näin kesällä jopa Jämsässäkin yhden linnun. Aivan viimeaikoina alkanut vierailemaan sisämaahan, en tiedä onko yhtään pesintää kuitenkaan.

Isokuovi

Eli kuovi. Pelloilla yhtä yleinen kuin töyhtöhyyppä. Jos maalle eksyy, ei voi olla huomamaatta tätä lintua.

Pikkukuovi

Tämä tuli vastaan Pyhässähäkissä. Aivan isokuovin näköinen, nokka hieman lyhyempi ja pienempi muutenkin. Tuntee siitä, että se asuu suolla. Kuovit ainoastaan pelloilla.Jos satut pesän lähelle, seuraa tolkuton kimitys...

Merikihu

Saarisossa asustaa tumma, tiiran ja lokin risteytykseltä näyttävä ketterä lintu, jolla pyrstön keskimmäiset höyhenet pitkät. Taitava lentäjä, joka ryöstää lokeilta saaliin härnäämällä tarpeeksi.

Naurulokki

Noh.tämä taitaa olla kaikille tuttu...Kuvassa vaihteeksi nuori lintu, jos se ei ihan niin tuttu ole.

Kalalokki

Toinen urbaani elelijä, joka asustelee kyllä myös kaukana ihmisestäkin. Kuten edellinenkin. Taas nuori lintu kuvassa. Kalalokin huutelu kuuluu jokaisen sumalaisen kesään. kaiiijakaiijjakajakajaka-ka-ka-ka...

Selkälokki

Suurempi kuin kalalokki. Siiven yläpuoli musta. Lokkien missikisan voittaja. Hävinnyt taistelussa harmaalokeille elinpiireistä ja siksi valitettavasti kanta harventunut. 

Harmaalokki

Tavallinen kaupungeissa ja merellä sekä järvillä. Isompi kuin selkälokki. Väritys kuten kalalokilla.

Merilokki

Hieman edellistäkin isompi ja suurin lokki. Jos harmaalokki oli kuin suuri kalalokki, on tämä selkälokin suurennettu painos. Selän musta ei kuitenkaan yhtä musta kuin selkälokilla. Mökkirannassa, pienellä kalliosaarella on pesinyt tuttu merilokkipari jo pitkälle toistakymmentä vuotta. Pitkäikäisiä lintuja... Asustelee merenrannoilla ainakin.

Räyskä

Suurin tiira, ainakin euroopassa. Melkein harmaalokin kokoinen. Pitkät siivet ja lyhyt pyrstä, iso pää ja nokka. Lentelee merellä pitkiä matkoja kalaa etsien. Itselleni eka kerta kun näin tämän linnun, tai tajusin katsoa...

Lapintiira

Saaristossa yleinen. Hoikka tiira, melkein kuin valkoinen iso haarapääsky. Jahtaavat usein toisiaan ja lentelevät  taitavasti huutaen tierr tierr... Maailman pisin muuttomatka pohjan perukoilta etelänapamantereen laitamille. Juttu on siinä, että se saa lentää aina siellä missä on yötön yö.

Kalatiira

Hyvin edellisen tapainen, mutta hieman rotevampi. Muuttaa myöskin hyvin pitkän matkan. Afrikan eteläosiin ainakin. Yleinen myös sisämaassa etelämpänäkin.

Petolinnut

Haukat, pöllöt, kotkat. Lintumaailman lihansyöjät... 9 kipaletta näitä.

Merikotka

Merikotka asustelee rannikolla ja on yleistynyt ainakin saarisossa huimasti. Viime kesänä näin melkein joka päivä ja useita. Vielä 70-luvulla oli lintu sukupuuton partaalla suomessa, mutta hienosti on elvytystyö tepsinyt! On kyllä suomen linnuston kunigas, niin ylväs on otus tuo...

Kalasääski

Vain hieman kotkaa pienempi, tosin hintelämpi. Näyttää kotkan ja lokin risteytykseltä, Syö vain kalaa, jota se sukeltaa veteen ihan upoksiin asti. Jämsässä sattui lentelemään taivaalla, kun olimme koulun retkellä.

Ruskosuohaukka

Tämä lenteli Mietoistenlahden laajoilla ruokokentillä. Liitelee siivet v-asennossa ylhäisessä yksinäisyydessä ympäri ruoikkoa...

Sinisuohaukka

Kuten edellinen, hieman pienempi. Vaalea, mustat kohdat siipien päissä. Pitkä pyrstö. En ole koskaan aikaisemmin tätä tavannut,

Kanahaukka

Havumetsien tuttu haukka. Lenteli Kangaslammella kotitalon yli kevättalvella. Metsäisellä seudulla tätä näkee.

jatkoa piisaa...

Varpushaukka

Edellisen pienempi painos. Jämsän asemalla lenteli. Suomen yleisin haukka taitaa olla.

Hiirihaukka

Automatkalla sattuu usein kesäisin näköpiiriin jossain peltoaukealla. Niin tänäkin vuonna, en muista missä...

Tuulihaukka

Kuten edellinen, automatkalla peltoaukealla lenteli. Taisi olla Loimaalla...

Huuhkaja

 Tämä sattui lentelemään kaukana Jyväskylässä vääräjärven rannalla istuskellessa puoliyön aikaan. Näin vain kaukana ison linnun ja yhden siivenlyönnin. Eipä se mikään muukaan voi olla... Harvemmin osuu pöllö kohdalle, jos ei ole muuten yökyöpeli.

Isot maalinnut

Kanalinnut, kyyhkyt, varislinnut sun muut sekalaiset. 13 kipaletta näitä.

Fasaani

Jämsän gasthausin pihassa rääkäisi fasaanikukko. Nokki peilikuvaansa auton pölykapselista. Fiksu lintu...

''

Pulu

Kesykyyhky pörrää kaupungeissa yleisesti. 

Sepelkyyhky

Isompi kuin pulu, mutta myös hyvin yleinen. Enemmänkin peltoalueiden kasvatti, mutta kaupunkien laitamillakin näkee, isoissa puistoissakin. Pitkähö kaula ja pyrstö. Vaalea juova siiven keskellä. Huhuilee kuuluvasti, melkein kuin pöllö.

Uuttukyyhky

Jos se peltoaukeilla ei ole sepelkyyhky, on se melko varmasti uuttukyyhky. Ainakin etelässä kohtuuyleinen.

Käki

Kukkui ainakin Jämsän metsässä kuuluvasti, taisin kuulla Jyväskylässäkin Kangaslammella kaukaa. Kaikille suomalaisille tuttu ja tuo kesän mieleen.Loispesii pikkulintujen pesiin ja antaa niiden kasvattaa poikaset. Aika veijari ja mokoma... Koskaan en ole nähnyt, vaikka joka kesä ääni kuuluu.

Pähkinähakki

Melko varmasti näin tämänkin linnun. Jyväskylässä on nähty elokuun alussa. Ovat venäjältä tulleita ruoan perässä. Ei pesi paikallisesti, mutta välillä tekevät näitä invaasioita. Syy tähän on erikoistunut ruokavalio. Suomessa pesivät syövät vain ja ainoastaan pähkinäpensaan pähkinöitä. pesii siis hyvin etelässä. Niitä se sitten kerää tohinalla talvivarastoon. Jyväskylään eksyneet hakit ovat sitävastoin "sembrahakkeja", eli ruokavalio on pelkästään sembramännyn kävyt. Tänne ne nälkäiset hakit sitten ovat eksyneet. Talvella voi tulla linnuille kovat paikat...

Närhi

Livonsaaren ekoyhteisöön tutustumassa ollessamme kaksi närheä lennähteli metsikössä. Aika paljon edellisen näköinen, yleinen metsien lintu.

Harakka

Taas jokaiselle tuttu kaupunkilintu. Espanjassa näin espanjalaisalalajin harakasta. Oli hoikempi, eikä yhtä rumasti räkyttänyt. Ihan nätti lintu kuitenkin...

Korppi

Komea korppi lenteli kangaslammella kevättalvella ja saaristossa mökin lähimetsikössä. Komea musta lintu, joka on tullut pikkuhiljaa lähemmäs ihmisasutuksia.

Varis

Jos edellinen oli komea, niin tämä kyllä on rumin lintu minkä tiedän. Kaupungeissa ja saaristossakin yleinen. Vanha vaakku... Hieman korppia pienempi.

Naakka

Varista pienempi, liikkuu parveissa usein. Yleistynyt kaupungeilla ja peltoaukeilla jo ongelmaksi asti.

 

Metso

Metso lennähti alta pois mentyämme marjoja poimiman Kortejoelle Kuopiossa. Oli olkakuun loppu ja aivan viime hetkiä kerätä marjoja talteen.

Keskikokoiset maalinnut

Nämä olis sitten kokoluokkaa tikat ja rastaat yms. Eli pikkulintua hieman isommat. 13 kipalettapa.

Käpytikka

Tavallisin tikka, kaikille tuttu nakuttaja.

Pikkutikka

Kimitti anoppilan vieressä Kangaslammella, luulin aluksi käenpiiaksi, mutta kimitti kovempaa. Punatulkun kokoinen pienin tikka mitä löytyy.

Palokärki

Toinen tavallinen tikka. ei niinkään paljoa asutuksen keskellä, mutta reunamilta voi löytää. Jyväskylän lähiömetsästä kuului palokärjen rummutus. Sen erottaa käpytikan rummutuksesta pitemmän kestonsa, hitaamman temmon ja kovemman äänen perusteella. Pari sekuntia rummuttaa. Iso tikka, sopisi paremmin aikaisempaan kategoriaan.

Käenpiika

Käenpiika lennähti heinäkuussa Åselholmissa, saaristossa, kylätielle. Kovasti lintua ihmettelin, kun en moista ennen ole nähnyt. Aika omalaatuinen lintu. Tummat pitkittäisraidat jäi mieleen ja solakka olemus. On yhtä röyhkimys kuin käki. Repii tiaisten pesät pihalle ja nakkaa oman pesän tilalle. 

Tilhi

Tilhiparvi oli kevättalvella piristämässä silmää pihapiirin pihlajoissa. Kaunis lintu.

Mustarastas

Toinen nätti lintu. Ensimmäisiä muuttolintuja ja kaunis laulu kuului jo kevättalvella. Nykyään tosi yleinen, leppoisa huilumainen laulu on aina ilo kuulla. Naaras ruskea.

Räkättirastas

Noh. Räksä taitaa olla kaikille tuttu. Tosi aggressiivinen kaveri. Saattaa kakata haukan tai pöllön parven voimalla lentokyvyttömyyteen asti.

Laulurastas

Yleinen havumetsien rastas. Yhtä kaunis laulu kuin mustarastaalla. Toistaa yhtä kuviota useampaan kertaan, siitä tunnistaa. Näitä on jokapaikassa, missä havumetsääkin.

Punakylkirastas

Hyvin yleinen rastas, taitaa olla suomen yleisimpien lintujen top vitosessa. Laulu on helppo tunnistaa, kuivakka laskeva tryi-tryi-tryi ja loppuun rastasmainen sekasäksätys, jota muuten kaikki (mitkä ite tiiän) rastaat joskus päästelee...

Kulorastas

Suomen suurin rastas on havumetsien lintu. Pururadan yli lennähti kangaslammella syksyllä. Selvästi isompi kuin räksä.

Pikkulepinkäinen

Samalla reissulla Åselholmissa sattui pikkulepinkäinen nököttämään sähkölangalla. Lintu on pienen rastaan kokoinen pikkupeto, joka tykkää seivästellä ruokavarastojaan puunoksiin. Asustelee eteläsuomessa ainakin.

Isolepinkäinen

Edellisen isoveli, Lapinharakaksikin nimitetty ja onhan tuossa jotain harakkamaista. Ainoastaan, että on rastaan kokoinen. Laukaassa lintutornilla syyskuussa sähkölangalta löytyi tämä. Tyypillinen saalistuspaikka.

Kottarainen

Mietoistenlahdella oli parinsadan parvi. Isoin parvi jonka olen nähnyt. Eteläsuomessa olen näitä nänyt pelloilla tms.

Pikkulinnut

Nuo iloiset (oma tulkinta, en tunne henk. koht.) pienet laululinnut ja pääskyt , jotka onkin usein helpompi kuulla kuin nähdä (paitsi pääskyt)... 38 kipaletta yht.

Tervapääsky

Näitä pörrää kaupunkien lähiöissä, eipä juuri muualla olekaan. Mestarilentäjä joka käy "maassa" vain pesää tekemässä. Pesäkin jossain asunnon rakosessa, jos maahan tippuu ei ilmaan pääse kuin korkeintaan asfaltilta. Nukkuu, syö, parittelee lennossa, pesään lentää suoraan sukkana sisään.

Räystäspääsky

Eteläsuomessa näin useilla paikoilla. Ei niin urbaani, kuin tervapääsky. Maatilojen ja kylien lintu.

Törmäpääsky

Siinä pääskyjen sekaparvessa Iniössä olin näkeväni myös näitä. Muistuttaa edellistä, hieman pienempi ja ruskeat värit valkoisella.Pesii heikkatörmissä, mutta ilmeisesti muitakin vaihtoehtoja on.

Haarapääsky

Kaikille tuttu mestarilentäjä. Teki pesän ensin mökin päätyyn, sieltä kuitenkin pesätarpeet tippui, jonka jälkeen yritti toiseen paikkaan räystään alle. Sieltäkin tippui, joten naulasin pienen laudanpalasen, jonka päälle ne sitten tekivät pesän ja saivat poikaset! Aivan metrin päästä sujahtelivat ja olivat aivan muina miehinä siinä ihmisten keskellä. Näitä oli pääskyistä ehdottomasti eniten saaristossa. Keskisuomessa en ole nähnyt.

Kiuru

Åselholmissa lenteli korkeuksissa lauluaan ja tiputtautui alas. Erikoinen on kiurun tapa soidintaa...

Metsäkirvinen

Suomen yleisimpiä lintuja, asustelee havumetsissä joka puolella. Laulu on helpohko oppia. Kustavin mökin metsissä lymysi.

Västäräkki

Taitaap olla kaikille tuttu. Näitä on kaikkialla, usein vesien lähistöllä, mutta muuallakain. Peltotiellä usein hyppii ja lähtee lentoon aivan viime tipassa.

Kivitasku

Mökkirannan kalliolla nakutteli. Pesäkin naapurimökin takana. Etelässä hyvin yleinen, keskisuomessa en ole nähnyt.

Satakieli

Jämsän joen varrela aivan vitikkalan sillan kohdalla, sekä juna-aseman luona. Voimakas laulu on helppo tunnistaa. Tämän kuulee, mutta eipä ole näkynyt kertaakaan.

Leppälintu

Elokuun alussa näin leppälintu naaraan tai nuoren. Punertava takaosa paljasti linnun. Uros on huoattavasati helpompi tunnistaa. Tavallinen kaikenlaisten metsin ja puistikoiden lintu. Kuvan linnun tapaisen yksilön siis näin kangaslammella marjaneuvojakurssin jälkeen.

Punarinta

Tämä lauleskelee yleisesti pihoilla ja havumetsissä. Kangaslammella iltaisin laulellut ja kustavissakin. Ilmeisesti punarinnan pesä oli aivan mökin ulko-oven vieressä maassa. Poikasiakin oli, mutta sitten ne hävisi! Olisiko peto popsassut? Naaras tasaruskea.

Kirjosieppo

Näitä oli 100 metrin päässä toisistaan useampikin pöntöllinen kangaslammella Jyväskylässä. Kun yhden laulu jäi taakse, edestä seuraava reviirilaulu jo kuului. Istuu oksalla ja sieppailee hyönteisiä.

Harmaasieppo

Harmaa ja vähän tuntomerkkejä, kuitenkin sieppailee kuten edellinenkin. Ei juuri ääntelehdikään sen koommin. Tunnistaa sieppailusta. Kustavin mökin pihassa näin kesällä.

Töyhtötiainen

"punkkaritiainen" Musta-harmaa pieni eloisa tainen töyhdöllä varustettuna.Havumetsien lintu ja yleinen ainakin etelässä. Loppukesästä vekkuleita poikasparveja kävi mökkirannassa piristämässä.

talitiainen

Varmasti tutuimpia lintuja, iso tiainen, ja myös äänekäs. Entinen titityy on useimmiten nykyisin vain tityy. Pistäkääpä merkille!

Sinitiainen

Samantyyppinen kuin töyhtötiainen, ääntely ja käyttäytyminen aika samanlaista. Yleistynyt lähiöissä ym. selvästi. Hauska ja söpö lintu.Näitäkin oli kustavissa poikasparvia siellä täällä, kuten myös kangaslammella melkein joka paikassa. Havupuista myös tykkää.

Lehtokerttu

Laulu kuin puron solinaa. Ei siitä mitään yksityiskohtia erota, mutta soliseva, välillä hieman rätisevä laulu on lehtokertun. En ole nähnyt, kuullut kesällä ja keväällä usein.

Hömötiainen

Hömötinttejä löytyi lähimetsästä. Havumetsien auskki ja aikasta tavallinen on. Pienempi kuin talitintti ja harmaata mahassa, sanoo tsääh. 

Pensaskerttu

Laulu lyhyt rätinä, jonka kuulee ainakin pellonreunoissa jokapuolella suomea.

Hernekerttu

Myöskin usein paikoin pellon reunoilla ja metsissä. Laulu lyhyt säksätys erinäisine alkurätinöineen. Laulu muistuttaa kuivien herneiden helistelyä peltipurkissa, siitä kai nimi. Ei näitä oikein muuten kuin laulun mukaan tunnista, ainakaan helposti.

Pajulintu/uunilintu

Suomen yleisin lintu ja havumetsissä joka paikassa. Voi nähdä räpyttelevän paikallaan vähän aikaa kuin kolibri oksistossa. Laulu mollisointuinen laskeva piupiupiupiu

Tiltaltti

Monin paikoin myös metsissä voi tämänkin kuulla. Ulkomuoto hyvin pajulintumainen, mutta laulu tasaisen tippuva/tappava tilt talt tilt tilt. Helppo tunnistaa.

Sirittäjä

Toinen aivan pajulinnun näköinen outo laulaja. Tämä säksättää kiihtyvään tempoon kunnes lopussa laulu on vain sirinää. tsitsitsitsisirrrrrrrrr. Kuten kuvasta näkyy, helpointa on pikkulinnut tunnistaa laulusta. Kustavissa kylän laidalla kuulin ainakin.

Varpunen

Tuttu orapihlaja-aidan sirkuttaja ja torien leivänmurujen metsästäjä.

Pikkuvarpunen

Pikkuvarpunen on itselleni uusi tuttavuus. Jämsän koulun pihalla oli parvi. Koiraan ruskea otsa ja valkoinen poski mustalla täplällä paljastaa lajin. Terhakkaampi kuin isoveljensä.

Peippo

Kaikille tuttu kevään tuoja. Suomen toiseksi yleisin lintu.

Järripeippo

Lapin yleinen lintu ja on sitä keskisuomessakin. Itse en ainakaan osaa vielä erottaa ääntä viherpeipon äänestä. Samankaltaista ryystämistäniiden laulu. Keväällä näin yhden koiraan pihapuussa kangaslammella, oli varmaan muuttomeiningeissä. Tämä on kyllä helppo tunnistaa jos vaan näkee...

Viherpeippo

Yleinen havumetsien laji. liverrystä kuulee usein metsästä parvista. Välillä päästää ihmeellisen ryystöäänen.

Vihervarpunen

Näitä on tänä vuonna ollut runsaasti missä vaan havumetsiä. Ääntelee nousevia ja laskevi tiy-ääniä. laulu sekava rätinä. Parveina liikkuu puusta toiseen.

Urpiainen

Näitä oli kustavissa. Myöskin havumetsien laji, kuten pari edellistä. Olen kyllä käisttänyt tämän olevan enemmänkin pohjoisen lintu, mutta siellä niitä vaan saaristossa useampikin touhusi männikössä.

Punavarpunen

Jämsässä koulun pihalla ääntelehti. Ihmettelin, kun en ollut aikaisemmin kiinnittänyt huomiota. Kun ekan kerran parikymmentä vuotta sitten linnuista innostuin, ei tainnut suomessa koko lintua edes olla! Talveksi painuu intiaan. Laulu jännä ja helppo tunnistaa. enpä nähnyt tätä, kuulin.

Punatulkku

Kevättalven pihlajanmarjojen mussuttaja. 

Taviokuurna

Kun räksät hävisi lumisateen myötä, samana päivänä lokakuun lopussa oli kaksi tällaista pihlajanmarjoilla. Enpä ole ennen nähnyt!

Pikkukäpylintu

 

Tällaisia lennähteli lokakuun lopulla kuopion metsässä. Ääni kuului, syövät käpyjä, kuka arvasi?

 

 

 

 

Keltasirkku

Yleinen pelloilla. Ei voi olla kuulematta keltasirkun laulua pellolta tsitsitsitsyyy, särisevällä äänellä.

Pohjansirkku

Tämmöisen näin hämeenlahdessa jyväskylässä keväällä. Hieman olin epävarma, mutta elinpaikka sopi justiinsa.Rämettynyt kostea rantametsikkö.

Puukiipijä

Tämä vekkuli pikkulintu lennähtää yhtäkkiä männynvatreen ja nousee sitä pitkin kiertämällä myötäpäivään. Se etsii syötävää kaarnanraosta. Pian se kuitenkin pyrähtää pois taas seuraavan mäntyyn. Yksi tällainen lensi pihamäntyyn kangaslammella jyväskylässä. lokakuussa.

Hippiäinen

Kuin pisteenä jutun loppuun, viimeisenä lintulistassa euroopan pienin lintu, hippiäinen. Painaa mokoma vain 5 grammaa. Ääni on hyvin hento ja voisi kuvitella kuuluvan jollekin linnunpoikaselle. tiihititiihititiihiti, noin se menee. Vanhemmat ihmiset eivät ääntä kuule. Havumetsien asukki.